Olympiavoittajista ja huippututkijoista voidaan vain haaveilla, sillä nuoret haluavat kaiken heti

Suomen ylioppilaskirjoitusten ennätyssuoritukset korostavat ristiriitaa: huippuyksilöiden rinnalla suomalaisten oppilaiden perustaidot laskevat huolestuttavasti.

Kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset tulivat tiistaina.. Toukokuun viimeisenä lauantaina lakitetaan 26 500 uutta ylioppilasta.. Onnittelut vaan kaikille.. Heistä hurjimman tuloksen kirjoitti 19-vuotias helsinkiläisen Ressun lukion opiskelija Aleksi Laitinen.. Nuorukaisen todistuksessa on 14 laudaturia ja kaksi eximiaa.. Tulos on tiettävästi Suomen ennätys ja melkoisen vaikea ylitettävä.. Jo pelkästään 16 aineen kirjoittaminen kuulostaa ennätykseltä.. Laitisen kirjoittamat aineet olivat pitkä matematiikka, englanti, venäjä, saksa, äidinkieli, ruotsi, ranska, espanja, italia, latina, fysiikka, kemia, maantiede, biologia, terveystieto ja psykologia.. Äkkiseltään katsottuna listalta

puuttuvat vain uskonto ja filosofia.. Ja kieliä tietenkin olisi lukematon määrä.. Samaan aikaan Suomessa tahitaan oppilaiden heikentyvien taitojen ja laskevien Pisa-tulosten kanssa.. Suomalaisten oppilaiden osaamistaso lukutaidossa, kirjoittamisessa ja matematiikassa on heikentynyt jo ainakin 20 vuoden ajan.. Olenkin antanut itseni ymmärtää, että me 1980-luvulla kirjoittaneet olimme esimerkiksi äidinkielisen tekstin tuottamisessa huomattavasti parempia kuin 2000-luvulla ylioppilaiksi kirjoittaneet.. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä julkaisi parisen viikkoa sitten raportin, jossa paneuduttiin suomalaisoppilaiden osaamisen tasoon.. Työryhmän lopputulema oli, että monelle aineelle

asetetut tavoitteet ovat liian laajoja ja vaativia.. Tavoitteita ja sisältöjä halutaankin nyt vähentää ja selkeyttää.. Äkkiseltään sitä ällistyi.. Eikö tyhmyys ja osaamattomuus vain lisäänny, jos vaatimuksista tingitään?. Toisaalta sitä ymmärtää ajatuksen, että jokaisen peruskoulun päättävän on hallittava vähimmäistason perustaidot.. Mutta mikä se vähimmäistaso sitten on?. Kovin alhainen se ei saa olla, sillä jo nyt kuuluu niin keskiasteen oppilaitoksista kuin jopa yliopistoista, ettei opiskelijoiden perustaso riitä nykyäänkään.. Ja miten sitten opiskellaan ne vähimmäistason ylittävät tiedot ja

taidot ja kuka ne opiskelee?. Mediassa oli viikolla myös mielenkiintoinen urheilumaailmaan sijoittuva juttu, jossa luisteluvalmentaja Anu Oksanen pohdiskeli valmennettavien ja valmentajan työn muuttumista.. Oksasen mukaan nuoret ovat muuttuneet aiempaa kärsimättömämmiksi ja lyhytjänteisemmiksi.. Pettymyksiä ei siedetä eikä tavoitteiden eteen jakseta tehdä töitä.. Nuoret ovat tottuneet saamaan kaiken heti.. Sama näkyy koulumaailmassa.. Työryhmän mukaan oppilaiden osaamisen vaatimustasoa tuleekin pitää yllä vahvistamalla oppilaiden sinnikkyyttä ja ponnistelua.. Ehkä tärkein asia sittenkin on tämä viimeksi mainittu.. Elleivät lapset ja nuoret

ole valmiita ja halukkaita ponnistelemaan asioiden eteen, ei Suomessa jatkossa kannata odottaa uusia olympiavoittajia, taidokkaita muusikoita, huippututkijoita eikä edes monen laudaturin ylioppilaita.. Kirjoittaja on toimittaja.

ylioppilaskirjoitukset, nuorten osaaminen, koulutusjärjestelmä, Aleksi Laitinen, Pisa-tulokset, opetus, ponnistelu