Finland News

Päärataryhmän miljardivisiot kohtaavat seinän: ministeri Ranne muistuttaa realiteeteista

Päärataryhmä julkaisi keskiviikkona 2060-strategiansa, joka on täynnä suuria linjauksia ja vielä suurempia hintalappuja. Ryhmä, johon kuuluu niin kaupunkeja kuin maakuntien liittojakin, vaatii muun muassa koko pääradan tuplaraiteistamista ja peräti kolmea raidetta Helsingin ja Tampereen välille. Siinä ohessa ehdotettiin kaikenlaista tunnelia Tallinnaan ja meriyhteyttä Vaasasta Uumajaan.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) ei kuitenkaan lämmennyt visioille, vaan tyrmäsi ne aika suoraan. Kun istuin alas ja katselin ministerin kommentteja, mieleen tuli lähinnä se, että tässä on nyt kaksi täysin eri maailmaa vastakkain. Ranne totesi Misryoumille, että tässä on pakko katsoa taloutta, ja että pitää miettiä, millä ”massilla” eli rahalla nämä oikein tehtäisiin. Se on se ikuinen kysymys.

Seuraavat vuodet keskittyvät Ranteen mukaan aivan muihin asioihin kuin suuriin tunneliprojekteihin. Hallitus haluaa panostaa nimenomaan olemassa olevaan rataverkkoon ja eurooppalaisen raideleveyden tuomiseen pohjoiseen – kyseessä on niin sanottu Rail Nordica -hanke. Ranne väläytteli, että jo ensi viikon kehysriihessä voitaisiin mahdollisesti päättää rahoituksesta, jolla saataisiin suunnittelu käyntiin Ouluun ja Rovaniemelle saakka. Sitä tarvitaan, jos halutaan edes haaveilla EU-tuesta. Ja kahvini jäähtyi tässä kohtaa pöydälle, kun mietin, miten monimutkaista tämä kaikki byrokratia oikein on.

On nimittäin niin, että hallitus on jo aiemmin haudannut suunnitelmat nopeasta junayhteydestä Tampereen ja Helsingin välille. Nyt sitten tulee uutta vaatimusta, ja se tuntuu ministerin korviin ehkä vähän irralliselta tässä taloustilanteessa. Tallinna-tunnelista Ranne oli jopa yllättävän tyly: se keskustelu kannattaisi hänen mukaansa unohtaa ihan heti.

”Ei ole tiedossa luotettavia yksityisiä rahoittajia”, Ranne sanoi. Hän vertasi 1,5 miljardin Rail Nordica -hanketta niihin kymmenien miljardien ”haavekuviin”, joita Päärataryhmä esitti. Eli siis – tai no, ehkäpä valtio haluaa keskittyä siihen, mikä on realistista.

Jää nähtäväksi, kuinka moni näistä 2060-strategian kirjauksista jää pelkäksi paperiksi. Jotenkin tuntuu, että vaikka tarvetta olisi, niin pelkkä tahtotila ei riitä, jos lompakko on tyhjä. Tai ehkä se tästä vielä, mutta suunta on selvä.