Satakunnassa vellova datakeskusbuumi tuo mukanaan merkittäviä taloudellisia lupauksia, mutta hankkeiden hidas edistyminen ja epävarmuus vaativat kuntapäättäjiltä tiukkaa otetta sopimusteknisissä kysymyksissä.
Yhtään datakeskusta ei ole vielä rakennettu, mutta niitä on vireillä jopa kahdeksan eri puolilla Satakuntaa.. Ne ovat kukin hieman eri vaiheessa.. Joitain oppeja on jo saatu.. Yksi niistä on, että hankkeet venyvät, kaikki on epävarmaa ja ennustettavuus heikkoa.. Kokemäen tapaus on esimerkki ennakoimattomuudesta.. Kirkkokallion maat myytiin ja toimija, kanadalainen Bitzero, astui esiin, mutta juuri mitään ei ole tapahtunut.. Pienempää pilottidatakeskusta ei tulekaan, vaan hanke kasvoi yllättäen siitä 10–20-kertaiseksi.. Investointiuutisia ei ole vieläkään saatu.. Eurajoella tilanne
on tuoreempi.. Ranskalaisen Valoremin ja kunnan välillä solmittiin runsas kuukausi sitten suunnitteluvaraussopimus Kissankallion alueesta.. Nimensä mukaisesti se antaa varaajalle vasta oikeuden suunnitella hankettaan kunnan maille.. On ymmärrettävää, että satojen miljoonien eurojen investoinnit kiinnostavat kuntia.. Samoin kiinnostavat työpaikat, kiinteistövero ja hukkalämpö, jota voisi hyödyntää.. Näin on myös Raumalla, jossa suunnitteluvaraussopimus Fortumin kanssa on kaksi vuotta vanha.. Tietyistä periaatteista on pidettävä kiinni.. Varsinaisen operaattorin nimi on yhä hämärän peitossa, vaikka tammikuussa Fortum väläytteli sen paljastamista siinä vaiheessa
kuin asemakaavasta päätetään.. Päätös tuli, nimi ei.. Seuraavaksi tekeillä on sopimuspaketti, jossa maankäytöstä sovitaan ensivaiheen suunnittelua tarkemmin.. Kun maankäyttösopimuksia aletaan laatia, on kuntapäättäjien syytä olla tarkkana.. Tietyistä periaatteista on pidettävä kiinni, eikä hyväuskoisuus kuulu niihin.. Kenen kanssa ollaan tekemisissä?. Mistä sovitaan?. Kuka maksaa infran?. Mitä jos kaikki ei menekään putkeen?. Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia Satakunnassa datakeskuksen koosta riippumatta.. Päättäjien ei pidä lähteä datakeskuskiimoissaan vetämään nimeään alle mihin tahansa paperiin.. Selusta on syytä turvata, ja keinoja
siihen löytyy.. Tontin rakentuminen on syytä varmistaa sopimuksessa.. Yksi olennainen keino on rakentamisvelvoite.. Jos sovitun ajan kuluessa tontille ei ole rakennettu, irtisanotaan vuokrasopimus ja peritään sopimussakko.. Ainakin Raumalla on vakuutettu, että Lakarin sopimuksiin tämä ehto sisällytetään.. Alkuun maat vain vuokrataan, eikä mitään myydä ennen kuin on rakennettu.. Maaomaisuus on kuntien arvokkainta omaisuutta.. Uutta ei tule kuin ostamalla tai pakkolunastamalla, joten maista on pidettävä tiukasti kiinni.. Myydä ei pidä ainakaan summanmutikassa ja helpon rahan toivossa.. Muuten
datakeskusmaista uhkaa tulla kansainvälisten yritysten ikiaikaisia läänityksiä, joiden käytössä paikallinen sanavalta katoaa.. Satakunnassa varaillaan maita datakeskusten käyttöön monella eri suunnalla.. Raumalla Lakarin datakeskuksen käyttöön kaavoitettiin laaja, suurelta osin metsää sisältävä alue Vuorenalhontien eteläpuolelta.. Kuva: Pinja Sarkkinen
datakeskus, Satakunta, investoinnit, maankäyttö, sopimus, kunta, teollisuus