Määräaikaisuuslakiin tehdyt muutokset eivät tyydytä oppositiopuolueita: “Yksikään vappuhuiska ei tämän lakiesityksen puolesta heilu”

Työ- ja elinkeinovaliokunta jätti määräaikaisuuslakiin eriäviä mielipiteitä. Oppositiopuolueet varoittavat epävarmuuden kasvusta, erityisesti naisiin ja nuoriin kohdistuvista vaikutuksista.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltuihin määräaikaisuuslakiin tehtyihin muutoksiin kohdistuva kritiikki ei hellitä, vaan se kovenee eduskunnan käsittelyä kohti.

Työ- ja tasa-arvovaliokunnassa keskiviikkona valmistuneeseen mietintöön jätettiin kaksi eriävää mielipidettä, ja oppositiopuolueiden, ammattiyhdistysliikeen sekä hallituspuolueiden naisjärjestöjen huoli jäi edelleen elämään.. SDP:n varapuheenjohtaja Lauri Lyly sanoo, ettei lakimuutos hänen mukaansa tyydytä korjausyrityksistä huolimatta, vaan lisää työelämän epävarmuutta “todella paljon”.. Hän arvostelee hallitusta siitä, että esitystä ei hänen mielestään saada kuntoon yksittäisillä pykäläviilauksilla.

Lakiesityksen ydin liittyy siihen, miten määräaikaisia työsopimuksia voitaisiin solmia ilman perusteltua syytä.. Hallituksen esityksen mukaan työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä ensimmäisen työsopimuksen yhteydessä työnantajan ja työntekijän välillä.. Nykylain mukaan määräaikaisuuteen vaaditaan aina perusteltu syy, kuten sijaisuus tai työn kausiluonteisuus.. Valiokunnan varapuheenjohtaja Lylyn mukaan tämä logiikka ei ratkaise ongelmaa, vaan siirtää sitä eteenpäin: jos epävarmuutta lisätään, myös työntekijöiden mahdollisuudet suunnitella elämäänsä heikkenevät.

Opposition kritiikki liittyy myös siihen, millaisia rajoja esitykseen on jouduttu tekemään.. Vaikka muutoksilla on pyritty lieventämään aiempia huolia, mielipiteiden kirjo pysyy.. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät jättävät mietintöön yhteisen eriävän mielipiteen, ja keskustalla on lisäksi oma kirjauksensa.. Valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) uskoo, että hallituspuolueiden edustajat kannattavat esitystä sen jälkeen, kun siihen on tehty kaksi muutosta.. Hänen mukaansa tarkoitus oli vastata naisjärjestöjen esiin nostamiin huoliin.

Konkreettisesti keskeisin muutos koskee perusteettomien määräaikaisten sopimusten määrää vuoden aikana.. Aiemman esityksen mukaan vuoden sisällä olisi voinut tehdä kolme perusteetonta sopimusta, kun taas nyt rajaksi esitetään yksi.. Lisäksi saman työntekijän kanssa voisi tehdä uuden määräaikaisen sopimuksen vain, jos työntekijä ei ole ollut viiteen vuoteen kyseisellä työnantajalla töissä.. Satonen näkee näiden rajauksien olevan vastauksia niihin huoliin, joita hallituspuolueiden naisjärjestöt olivat nostaneet.

Kritiikin toinen kerros nousee siitä, miten nämä muotoillut säännöt voivat käytännössä muuttaa työelämän arkea.. Lylyn mukaan esityksen vaikutukset näkyvät epävarmuutena, joka on jo valmiiksi todellinen ilmiö monelle: hän muistuttaa, että julkisella puolella joka neljäs työsuhde on määräaikainen.. Hän nostaa myös esiin näkemyksen siitä, että 12 kuukauden perusteeton määräaikainen sopimus voidaan hänen mukaansa nähdä pidennettynä koeajana, mikä syö työntekijän neuvotteluasemaa.

Taustalla on hallituksen perustelu, jonka mukaan muutos vahvistaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä ja madaltaa työllistämiskynnystä.. Satosen mukaan työmarkkinoiden ongelmana on se, ettei avoimia työpaikkoja ole riittävästi, ja siksi määräaikaiseen työsuhteeseen palkkaaminen pitäisi hänen mukaansa saada helpommaksi.. Hän pitää esitystä tärkeänä erityisesti nuorille ja alanvaihtajille.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kuitenkin kuvaa esitystä huonoksi ja typeräksi.. Hänen mukaansa muutos ei hänen käsityksensä mukaan lisää työpaikkoja, vaan pätkätyösuhteita.. Koskelan sanailu korostaa kriittistä tunnelmaa valiokuntakäsittelyn ympärillä, ja hän hyökkää myös esityksen ajoitusta vastaan “vappuviikolla” – hänen mukaansa kyse ei ole juhlan arvoisesta uudistuksesta.

Opposition mukaan riskit kohdistuvat erityisesti naisiin ja nuoriin.. Keskusta nostaa esiin saman suuntaisen huolen raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä.. Eduskunnan keskustan edustaja Olga Oinas-Panuma muistuttaa, että hänen mukaansa joka neljäs raskaana oleva on kokenut jonkinlaista syrjintää työelämässä raskauteen liittyen.. Tämän päälle tuleva muutos voi hänen mukaansa lisätä ongelmaa maassa, jossa syntyvyyskin on jo heikko.. Keskustan eriävässä mielipiteessä korostetaan myös, ettei esityksen suoria työllisyysvaikutuksia ole laskettu, ja vaikutukset kansantalouteen ovat epäselviä.

Lisäksi lakipakettiin kuuluu muitakin työelämän käytäntöjä suoraan koskevia kohtia.. Hallituksen esitys sisältää takaisinottovelvollisuuden poistamisen alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä sekä lomautusilmoitusajan puolittamisen 14 päivästä seitsemään päivään.. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät vastustavat myös näitä muutoksia.

Punavihreiden mukaan seitsemän päivän lomautusilmoitusaika on työntekijälle liian lyhyt, eikä se anna riittävää aikaa reagoida palkan menetykseen.. He viittaavat tilanteisiin, joissa työntekijän pitää järjestellä talouttaan ja arkeaan lyhyellä aikajänteellä: esimerkiksi lainoihin neuvoteltavat maksuvapaat, päivähoitopaikan keskeyttäminen määräajaksi tai muut arkea tukevat järjestelyt voivat heidän mukaansa olla vaikeita tai jopa mahdottomia toteuttaa näin lyhyessä ajassa.

Valiokunnan esityksessä ehdotetaan myös lausumaa, jonka mukaan valtioneuvoston tulisi seurata esityksen sukupuolivaikutuksia ja ryhtyä tarvittaessa korjaaviin toimiin, jos vaikutusarvioissa mainitut naisten työmarkkina-aseman heikennykset toteutuvat käytännössä.. Kaiken kaikkiaan huoli tiivistyy siihen, että vaikka hallitus puhuu työllistämiskynnyksen madaltamisesta, oppositio näkee kokonaisuuden lisäävän epävarmuutta ja heikentävän työntekijöiden suojaa.

Eduskunta käsittelee esitystä täysistunnossa valiokunnan mietinnön pohjalta.. Äänestyksissä valiokunta päätyi äänin 9–6 mietinnön taakse, ja keskustan edustajat äänestivät tyhjää.. Lopputulos ratkeaa kuitenkin vasta eduskunnassa, jossa aiemmin laaditut eriävät mielipiteet voivat näkyä myös siinä, millaisia muutoksia esitykseen vielä tehdään – tai tehdäänkö lainkaan.