Yläkouluikä on monelle nuorelle kriittistä aikaa, jolloin harrastusten palo saattaa hiipua. Misryoum tarkastelee, miten sosiaalinen paine, kouluvaatimukset ja murrosikä muuttavat nuoren suhdetta omaan tekemiseen.
Ennen yläkoulua moni nuori harrastaa jotain ja tekemiseen liittyy aitoa innostusta ja uskoa omiin kykyihin kehittyä. Alussa harrastaminen on vapaata leikkiä, jossa vertailu muihin jää kakkoseksi uteliaisuuden ja oppimisen halun tieltä.
Silti on yllättävän tavallista, että toiselle asteelle siirryttäessä tämä into on hiipunut tai kadonnut kokonaan.. Nuoren itsetunto on usein koetuksella, ja samalla hänen identiteettinsä saattaa kokea täydellisen muodonmuutoksen.. Misryoum tarkastelee ilmiötä, joka saa monet vanhemmat ja opettajat huolestumaan: mitä yläkoulussa oikein tapahtuu, kun lapsuuden intohimo vaihtuu apatiaan?
Sosiaalinen paine ja suorituskeskeisyys
Yläkoulu on murroksen aikaa monella tasolla.. Ensinnäkin nuori käy läpi voimakkaita fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia, jotka tuovat mukanaan uudenlaista itsetietoisuutta.. Oma tekeminen ei ole enää vain omaa, vaan sitä tarkastellaan jatkuvasti muiden silmien kautta.. Harrastus, joka ennen oli rento ja vapaa, saattaa alkaa tuntua suoritukselta.. Jos oma taso ei tunnu riittävältä tai vertailu muihin korostuu, harrastamisen ilo voi kadota yllättävän nopeasti.
Sosiaalinen ympäristö muuttuu yläkoulussa merkittävästi.. Kaveripiirin merkitys kasvaa valtavasti, ja sosiaalinen media luo jatkuvasti illuusioita siitä, mitä nuoren kuuluisi harrastaa ja miltä onnistuminen näyttää.. Nuori saattaa alkaa tietoisesti tai alitajuisesti mukauttaa kiinnostuksen kohteitaan sen mukaan, mikä on omassa ryhmässä hyväksyttyä tai arvostettua.. Tällöin kyse ei välttämättä ole siitä, että aito kiinnostus olisi kadonnut, vaan siitä, että nuori ei koe voivansa ilmaista sitä vapaasti pelkäämättä arvostelua.
Koulun vaatimukset ja identiteetin muutos
Kolmas merkittävä tekijä on koulun lisääntyvät vaatimukset.. Koulutehtävät ja opiskelu muuttuvat vaativammiksi, ja samalla aletaan puhua tulevaisuudesta, arvosanoista ja jatko-opinnoista.. Harrastukset saattavat jäädä vähemmälle ajalle tai ne alkavat tuntua toissijaisilta suhteessa akateemiseen menestykseen.. Jos nuori kokee jatkuvaa kiirettä tai paineen tuntua, energia ei enää välttämättä riitä intohimojen ylläpitämiseen.. Tässä vaiheessa moni nuori tekee valintoja, joita hän myöhemmin saattaa katua, mutta jotka sillä hetkellä tuntuvat selviytymiskeinoilta.
On kuitenkin tärkeää huomata, että identiteetin muutos on luonnollinen osa nuoruutta.. Se, että into johonkin asiaan hiipuu, ei välttämättä tarkoita epäonnistumista.. Nuori etsii itseään, kokeilee rajojaan ja oppii, mikä tuntuu merkitykselliseltä juuri nyt.. Joskus vanha kiinnostus jää tauolle, mutta voi palata myöhemmin aivan uudessa muodossa.. Yläkoulun myllerryksiä ei pitäisi nähdä pelkästään negatiivisina.. Ne ovat välttämätön osa kasvua ja oman paikan löytämistä tässä maailmassa.
Tärkeintä olisi, että nuorelle jäisi tunne siitä, että hän saa olla kiinnostunut asioista ilman ulkoista painetta.. Tuen antaminen oikeassa kohtaa voi pitää kiinnostuksen yllä silloinkin, kun arki tuntuu raskaalta.. Kun lähiympäristö tarjoaa turvallisen tilan kokeilla ja epäonnistua ilman arvostelua, intohimo ei välttämättä katoa – se vain muuttuu ja kehittyy nuoren mukana kohti aikuisuutta.