Venäjän rajalla puhutaan nyt vaikeista naapureista – uusi johtaja Karjalassa
Venäjän turvallisuusviranomainen nimitti uuden rajavartiolaitoksen johtajan Karjalaan. Uudelle päällikölle painotetaan merirajan valvontaa – ja samaan aikaan Venäjä ja Pohjois-Korea sopivat yhteistyöstä.
Venäjän rajavartioturvallisuutta johtavan henkilön nimitys nostaa katseet erityisesti Suomen ja Norjan suuntaan.
Venäjän turvallisuuspalvelu FSB on nimittänyt uuden johtajan Karjalan rajavartiopalveluun. Uusi johtaja on kenraalimajuri Vladimir Štšemelinin. Hänen nimityksensä yhteydessä nousee esiin sekä alueellinen rajaturvallisuus että laajempi, tiedusteluun kytkeytyvä ulottuvuus.
Štšemelinin vastuualueeseen kuuluu Suomen ja Norjan rajan vartiointi.. Tällä viikolla hän tapasi Karjalan ja Murmanskin kuvernöörit, jotka edustavat kahta hänen vastuullaan olevaa avainaluetta.. Tapaamisissa korostettiin vaikeaa toimintaympäristöä: Murmanskin kuvernöörin mukaan ”nämä ovat vaikeita aikoja”, ja rajavartijat kohtaavat ensimmäisinä uusia haasteita.
Käytännön painotukset liittyvät etenkin merirajan tilanteeseen.. Kuvernööri nosti esiin, että erityistä huomiota tulisi kiinnittää alusten kulkuun ja kalastustoiminnan sääntelyyn.. Rajavartiolaitoksen rooli ulottuu siis pelkkää maarajan valvontaa pidemmälle, ja arjen turvallisuus kytkeytyy myös liikenteeseen, elinkeinoihin ja valvonnan resursointiin.
Nimitykseen liittyy myös turvallisuuspoliittinen tausta.. Ukrainan sotilastiedustelun mukaan Štšemeliniä on syytetty osallistumisesta rikolliseen toimintaan Euroopassa.. Samassa yhteydessä on esitetty väitteitä, joiden mukaan luettelossa olisi myös useita FSB:hen liitettyviä henkilöitä.. Lisäksi Štšemelinin aiempi urapolku on ollut rajavartiolaitoksen eri tehtävissä, kuten Etelä-Ossetiassa sekä Pietarin ympäristössä.
Štšemelinin aiempi kokemus Etelä-Ossetiasta ja työt rajavartiolaitoksessa Pietarissa on omiaan ymmärrettävällä tavalla herättämään kysymyksiä siitä, millaista toimintatapaa ja painotuksia uuteen tehtävään tuodaan.. Vaikka rajavartiolaitos on ensisijaisesti rajaturvallisuutta varten, sen kytkökset tiedustelu- ja turvallisuustoimintaan tekevät siitä samalla poliittisesti herkästi tulkittavan toimijan.. Se näkyy myös siinä, miten rajaseutuja tarkastellaan osana laajempaa turvallisuusympäristöä, ei vain matkustus- tai tullikysymyksinä.
Taustalla näkyy myös muutos Karjalan rajavartiolaitoksen johdossa.. Aiemmin tehtävää johti kenraalimajuri Sergei Popov, joka oli johtanut Karjalan rajavartiolaitosta vuodesta 2017.. Vaihdos kertoo, että Venäjän aluehallinnossa ja turvallisuusorganisaatioissa haetaan jatkuvasti uutta asetelmaa tilanteessa, jossa rajaseudun merkitys on kasvanut.
Miksi ”vaikeat naapurit” kuulostaa nyt erityisen selkeältä
Ilmaus ”vaikeat naapurit” ei ole vain retorinen muotoilu, vaan se tiivistää sen, miten rajaseudun toimijat haluavat viestiä omalle henkilöstölleen ja kumppaneilleen.. Kun samaan aikaan painotetaan merirajan suojelua, alusten kulkua ja kalastuksen sääntelyä, kyse on usein konkreettisista valvontatarpeista: siitä, miten liike rajaseudulla pysyy hallittuna ja miten poikkeamat havaitaan varhain.
Suomen ja Pohjois-Norjan suuntaan katsotaan – ja meren valvonta korostuu
Karjala ja Murmansk ovat käytännössä maantieteellisiä solmukohtia.. Kun niille nimetään uusi rajaturvallisuuden johtaja ja tapaamisissa korostetaan meren roolia, lukija saa viestin siitä, että valvonta ja mahdollisiin häiriötilanteisiin varautuminen ovat keskiössä.. Sillä on vaikutusta myös paikalliseen elämään: merialueiden toimijoille rajavalvonnan tiukkuus voi tarkoittaa enemmän tarkastuksia, raportointia ja varautumista.
Samalla on helppo nähdä, miksi Ukrainan sotilastiedustelun esittämät syytökset saavat huomiota.. Vaikka väitteet eivät kerro yksinään operatiivisista muutoksista, ne lisäävät epäluottamusta ja voivat vaikuttaa siihen, miten rajaseutua koskevia signaaleja tulkitaan.. Rajaturvallisuus ei tapahdu tyhjiössä, vaan se kietoutuu siihen, millaiseksi poliittinen ja turvallisuuspoliittinen ilmapiiri nähdään.
Venäjän ja Pohjois-Korean yhteistyö muistuttaa laajemmasta voimavarojen suunnasta
Samaan ajanjaksoon liittyy myös tieto Venäjän ja Pohjois-Korean sopimuksesta pitkäaikaisesta sotilaallisesta yhteistyöstä.. Venäjän puolustusministeriö kertoi, että maat ovat valmiita allekirjoittamaan sopimuksen sotilaallisesta yhteistyöstä vuosina 2027–2031, ja että edellinen sopimus on allekirjoitettu vuonna 2024.. Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un on viestinyt jatkavansa Venäjän tukemista.
Tällä voi olla epäsuora yhteys myös siihen, miksi ”vaikeat naapurit” nousevat esiin rajalla.. Kun voimavaroja ja yhteistyötä suunnataan laajemmin, rajaseutu pysyy yhtenä paineen ja varautumisen alueena.. Lisäksi useiden turvallisuustoimijoiden roolit – myös rajavartiokoneiston mahdollinen osallistuminen tiedustelutoimiin – tekevät kokonaisuudesta vaikeasti ennustettavan.
MISRYOUM seuraa, miten uusi nimitys heijastuu alueellisiin käytäntöihin sekä siihen, painotetaanko tulevina kuukausina erityisesti merellisen liikenteen valvontaa ja kalastustoiminnan sääntelyä.. Samalla huomio pysyy siinä, miten Venäjän ja lähialueiden turvallisuuspoliittiset päätökset limittyvät arjen rajavalvontaan.