Koululakkautukset eivät ole kestävä ratkaisu, kun tarkastellaan kuntatalouden kokonaiskuvaa ja tulevaisuuden väestökehitystä. Kaupungin kouluselvityksissä on keskitytty neljään pieneen yksikköön, mutta keskustelusta puuttuu laajempi näkemys kouluverkosta osana elinvoimaa.
Syntyvyyden vaihtelut ovat luonnollinen osa väestönkehitystä.. Vaikka lapsimäärät ovat laskeneet, syntyvyyden aleneminen on taittumassa, ja ennusteet osoittavat tilanteen tasaantuvan noin 6–7 vuoden kuluessa.. Kun kaupunki perustelee lakkautuksia tulevilla valtionosuuksien muutoksilla, argumentti on hataralla pohjalla.. Valtionosuusjärjestelmä on joustava ja seuraa kuntien todellisia koulutuskustannuksia, joten automaattista säästöä ei ole näköpiirissä.
Investoinnit puntarissa
Taloudelliset vaikeudet eivät ratkea vain leikkaamalla toimintamenoja.. Salon kaupungin talousarvio ja marraskuussa tehdyt mittavat investointipäätökset vaatisivat kriittisempää tarkastelua ennen kuin kyläkoulujen lakkauttamiseen edes kajotaan.. On nurinkurista säästää pieniä summia lähipalveluista samalla, kun kaupungin investointivolyymit pysyvät korkeina.
Tilastollisesti tarkasteltuna lakkautuslistalla olevien koulujen oppilasmäärien väheneminen on marginaalista verrattuna suuriin koulukeskuksiin.. Opetushenkilöstön määrän sopeuttaminen oppilasmäärien laskuun on mahdollista myös lakkauttamatta toimivia, elinvoimaisia kouluja.. Kyse on ensisijaisesti johtamisesta ja resurssien oikeasta kohdentamisesta, ei rakennusten sulkemisesta.
Vetovoima perustuu palveluihin
Salo tarvitsee kipeästi uusia asukkaita ja muuttovoittoa. Korkeakoulutetut ja hyvätuloiset muuttajat arvostavat nimenomaan koulutuksen laatua ja lähipalveluiden turvallisuutta. Jos kaupunki karsii näitä vetovoimatekijöitä, se heikentää omaa kilpailukykyään suhteessa naapurikuntiin.
On tärkeää ymmärtää, että moni perhe päätyy muuttamaan Saloon juuri pikkukaupungin rauhan ja laadukkaiden palveluiden vuoksi.. Kun vanhemmat pohtivat asuinpaikkaa, vaakakupissa painaa lapsen arjen sujuvuus.. Jos lähipalvelut karsitaan, kaupungin imago lapsiystävällisenä ja turvallisena paikkana kärsii.. Tämä karkottaa juuri sitä potentiaalista väestöryhmää, jota kaupunki tarvitsee säilyttääkseen elinvoimansa ja veropohjansa.
Lopulta kyse on strategisista valinnoista.. Sen sijaan, että katsottaisiin vain seuraavan budjettivuoden lukuja, päättäjien tulisi katsoa kymmenen vuoden päähän.. Mitä kaupunkia me rakennamme?. Sellaiselle kunnalle, jossa lähipalvelut karsitaan minimiin, on vaikea saada uusia asukkaita palaamaan takaisin.. Pidetään huoli siitä, että Salo pysyy houkuttelevana vaihtoehtona myös niille, jotka arvostavat lapsiperheiden hyvinvointia ja elävää lähikoulukulttuuria.