Ajokoepaikkojen raju keskittäminen uhkaa heikentää nuorten yhdenvertaisuutta. Keskustanuoret vaativat, ettei ajokortin suorittaminen saa riippua asuinpaikasta.
Ajokortin suorittaminen on monelle suomalaisnuorelle aikuistumisen tärkein virstanpylväs, mutta nyt tämä mahdollisuus on uhattuna. Keskustanuoret vaativat, ettei ajokortti saa olla postinumerosta kiinni, kun valtio suunnittelee ajokoe- ja teoriakoepaikkojen keskittämistä Seinäjoelle.
Tilanne on erityisen kriittinen Etelä-Pohjanmaalla, jossa nykyinen palveluverkko kattaa laajasti useita paikkakuntia, kuten Alavuden, Alajärven ja Kauhajoen.. Kun nykyinen sopimuskausi päättyy vuoden 2026 lopussa, suunnitelmissa on karsia seitsemän toimipistettä yhteen ainoaan keskukseen.. Tämä muutos ei ole vain hallinnollinen teknisyys, vaan se sysää suuren osan nuorista kohtuuttomien etäisyyksien päähän palveluista, joiden saavutettavuus on tähän asti ollut perusoikeus.
Palvelujen karsiminen lisää eriarvoisuutta
Ajokortti ei ole nyky-Suomessa ylellisyyttä, vaan välttämätön työkalu, joka avaa ovet niin opiskeluun kuin työelämäänkin.. Maaseudun ja haja-asutusalueiden nuorille auto on usein ainoa keino osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan, sillä julkisen liikenteen varaan laskeminen on monin paikoin mahdotonta.. Kun ajokokeen suorittaminen vaatii yli 50 kilometrin lisämatkaa, syntyy kierre, jossa kustannukset nousevat ja kynnys kortin hankkimiseen kasvaa entisestään.
Sosiaalisesti tämä kehitys on kestämätön, sillä se asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan heidän kotikuntansa perusteella.. Kun valtio karsii palveluitaan, se lähettää viestin, että keskittämisen hyödyt ajavat yksilön arjen sujuvuuden edelle.. Misryoum-analyysin mukaan tällaiset päätökset nakertavat luottamusta alueelliseen tasa-arvoon ja voivat pitkällä aikavälillä vaikeuttaa nuorten työllistymistä maakunnissa, joissa oma auto on edellytys työssäkäyntialueen kattavuudelle.
Kenen vastuulla palvelut ovat?
Kysymys ajokoeverkon säilyttämisestä on noussut myös eduskunnan agendalle, mutta konkreettisia muutoksia suunnitelmiin ei ole vielä saatu.. Katseet kääntyvät erityisesti liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteeseen, jonka pöydällä ratkaisun avaimet lepäävät.. Onkin perusteltua kysyä, miksi alueellinen edustavuus ei tällä kertaa riitä estämään näin radikaaleja leikkauksia.. Keskustanuorten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Hannu Laturi painottaa, että yhdenvertaisuuden on oltava päätöksenteon keskiössä, eikä asuinpaikan pitäisi koskaan määritellä mahdollisuutta liikkua itsenäisesti.
Historiallisesti vastaaviin karsimissuunnitelmiin on pystytty vaikuttamaan poliittisella tahdolla, mutta nykyinen ilmapiiri suosii keskittämistä.. Mikäli poliittiset päättäjät eivät nyt reagoi, on edessä tilanne, jossa palveluverkko kapeutuu pysyvästi.. Tämä heijastuu suoraan nuorten elämänlaatuun ja vahvistaa entisestään kuvaa siitä, että palvelujen saatavuus on kytketty tiukasti keskittämisen logiikkaan, ei ihmisten todelliseen tarpeeseen.
Lopulta kyse on arvovalinnasta: halutaanko Suomea kehittää yhtenäisenä kokonaisuutena vai annetaanko välimatkojen kasvaa esteeksi nuorten tulevaisuudelle.. Jos ajokortin suorittamisesta tehdään logistinen haaste, yhteiskunta itse vaikeuttaa niitä rakenteita, joiden pitäisi tukea itsenäistymistä.. Onkin kriittistä, että keskustelu aiheesta jatkuu, kunnes ratkaisu takaa palveluiden säilymisen kohtuullisen matkan päässä kaikille.