Jouko Myrrä kiitti kannattajakulttuuria KooKoo–SaiPa-sarjassa ja muistutti kunnioituksesta. Raimo Helminen ylisti vastustajaa tiiviisti välierien jälkeen.
Kouvolan KooKoo eteni SM-liigan finaaleihin tiukan välieräsarjan jälkeen, ja samalla otsikoihin nousi myös joukkueiden ja kannattajien tapa toimia otteluympäristössä.
Jouko Myrrä, joka valmensi KooKoon SM-liigan finaaleihin, piti SaiPa-välierien jälkeen puheenvuoron nimenomaan kannattajakulttuurista.. Myrrä korosti, että Kaakon sarja oli yleisön osalta “hyvää” ja ennen kaikkea asiallista.. Hän sanoi olevansa mielissään siitä, miten SaiPan ja KooKoon kannattajat käyttäytyvät hallissa.
Myrrä kuvasi henkilökohtaisen esimerkin: hän käy tyypillisesti lenkillä ennen otteluita ja toi esiin, että myös vierasjoukkueen väki oli kohdannut hänet myönteisesti.. Hänen mukaansa vastaan tuli SaiPa-paitaisia ihmisiä, jotka näyttivät peukkua ja toivottivat tsemppiä.. Myrrän mukaan kannattajien ja organisaatioiden arvojen pitäisi näkyä juuri tällä tavalla.
Tämä puheenvuoro saa erityisen painon, kun SM-liigassa on viime päivinä keskusteltu siitä, millainen jääkiekko-otteluympäristön kuuluu olla.. Lauantaina Tampereella Ilveksen ja Tapparan ottelu keskeytettiin, koska Ilveksen fanikatsomossa käytettiin kiellettyä pyrotekniikkaa.. Samalla sarjan aikana on nähty muitakin järjestyshäiriöitä.. Kun samanaikaisesti toisaalla hallissa näkyy toisenlaista toimintakulttuuria, Myrrän huomio kuulostaa paitsi kiitokselta myös linjanvedolta.
KooKoo–SaiPa -välieräsarjassa ratkaisut syntyivät aaltoilevalla tavalla.. KooKoo voitti ottelut 1, 2, 5 ja 6, eli joukkueet saivat voittoja aikaan nimenomaan kahden pelin jaksoissa.. Myrrä nosti esiin, että KooKoo pystyi ottamaan sarjan aikana opiksi ja muokkaamaan peliään.. Hänen mukaansa kolmannessa ja neljännessä voittopelissä KooKoo esitti sellaista jääkiekkoa, jolla SaiPaa vastaan pystyy oikeasti taistelemaan.
Myrrän mukaan KooKoo joutui välillä myös itselleen hankalaan rooliin: hän kuvaili, että joukkue “ampui itseään jalkaan” erityisesti kolmannessa ja neljännessä pelissä.. Samalla hän antoi ymmärtää, että kun sarja jatkuu, vastustajan vahvuudet pakottavat tekemään täsmäliikkeitä.. SaiPalla on hänen mielestään ollut sarjan parhaimmistoa tietyissä asioissa, ja KooKoon ratkaisu oli etsiä niihin vastapari.
Joukkueen taktiikkaa kuvaa myös Myrrän käyttämä ajatus tasapainosta.. Hänen mukaansa kentällä tarvitaan ajoittain – ja mieluummin useammin – älykästä kuin innokasta tekemistä.. Käytännössä se tarkoitti, että pelin alla korostui “kolmen pelaajan” rooli.. Tämä kuulostaa pieneltä yksityiskohdalta, mutta monelle fanille juuri tällaiset muutokset näkyvät usein vasta siinä vaiheessa, kun kierrokset ovat jo päällä: pelistä tulee hallitumpaa, eikä kaikki tapahdu tunteella.
Maalivahtipeli sai Myrrältä kiitoksen sanalla “priima”, joka viittaa siihen, että maalilla onnistuttiin juuri silloin, kun vastustajan painetta syntyi. Myrrän analyysi ei jäänyt vain ylistykseen, vaan siinä oli myös itsekritiikin sävy: sarja opetti ja pakotti tekemään tarkennuksia.
Myös SaiPan puolelta kuultiin vastustajan tunnustamista.. Raimo Helminen kiitti Myrrää ja tätä työtä lyhyesti mutta selkeästi.. Hän sanoi olevansa “erittäin hienoa” -työn äärellä ja esitti onnittelut.. Helminen pysyi kuitenkin analyysissään yleisellä tasolla ja tiivisti häviön syyn toteamalla, että vastustaja oli vain paljon parempi.. Hänen mukaansa “ei ne voita turhaan”, mikä jättää tilaa yhdelle johtopäätökselle: finaalipaikka ei syntynyt sattumasta, vaan onnistumisen ja reagoinnin summasta.
Myrrän finaalivalmentajuus on hänelle ensimmäinen laatuaan.. Hän sai Ilveksestä potkut loppuvuodesta 2022, kun Ilves oli sarjakärjessä, mutta nyt tie vei uralla uudelle tasolle.. Yksittäisen valmentajan tarina ei ole vain viihdettä, vaan se muistuttaa, kuinka nopeasti urat voivat kääntyä jääkiekon kaltaisessa lajissa, jossa tulokset ratkaisevat ja opit näkyvät usein vasta myöhemmin.
Samaan aikaan kannattajakulttuuriin liittyvä viesti voi kantaa finaaleihin.. Jos Myrrän kuvaama kunnioittava kohtaaminen vierasjoukkueen kanssa muuttuu yleiseksi tavaksi, otteluympäristö pysyy sellaisena, jossa intensiteetti ei muutu hallitsemattomuudeksi.. Finaalivaiheessa paine kasvaa, mutta juuri silloin pelin ulkopuolella tehty “pieni” valinta voi tuntua kaikille paljon suuremmalta.