Hallituksen kehysriihen toimet: Pieniä vaikutuksia ja kritiikkiä tehokkuudesta
Hallituksen kehysriihen päätökset jakavat mielipiteitä. Asiantuntijoiden mukaan monet toimet ovat taloudellisesti tehottomia ja kohdistuvat epätarkoituksenmukaisesti, vaikka tavoitteena on talouden tasapainottaminen.
Hallituksen kehysriihessä päättämät toimet ovat kokonaisuudessaan melko pieniä ja vaativat suhteellisen paljon verotuloja hyötyihin nähden, arvioi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.. Hallitus pyrkii tasapainottamaan julkista taloutta, mutta asiantuntijat nostavat esiin huolen siitä, kohdistuvatko sopeutustoimet oikeisiin paikkoihin.
Tehottomana Kosonen pitää erityisesti kotitalousvähennyksen korotusta, jonka enimmäismäärä nostetaan 2 100 euroon.. Hänen mukaansa tutkimusnäyttö osoittaa, että vähennystä hyödyntävät pääasiassa keski- ja suurituloisten kotitaloudet, jotka olisivat hankkineet palvelut ilman verokannustintakin.. Valtiontaloudelle tämä merkitsee satojen miljoonien eurojen menetystä ilman merkittävää työllisyysvaikutusta.
Asiantuntija-arviot: Talouspolitiikan haasteet
Kehysriihessä tehdyt muutokset, kuten ensiasunnon ostajien asp-lainojen omarahoitusosuuden lasku tai opintotuen huoltajakorotusten maltillinen nosto, eivät asiantuntijoiden mukaan riitä muuttamaan talouden suurta kuvaa.. Vaikka päätöksillä on symbolista merkitystä, niiden vaikutusarviot jäävät monilta osin vaatimattomiksi suhteessa hallituksen tekemiin muihin säästötoimiin, jotka kohdistuvat kirpaisevasti lapsiperheisiin ja opiskelijoihin.
Toisaalta Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen näkee hallituksen kokonaislinjassa myös positiivisia merkkejä.. Vaikka riihen veropäätökset olivat maltillisia, edellisen vuoden ansiotuloverotuksen kevennykset jättävät palkansaajien lompakkoon hieman enemmän tilaa.. Lehtinen muistuttaa, että ostovoiman kehitys riippuu lopulta palkkojen ja hintojen välisestä suhteesta, ja näkymät tässä suhteessa ovat olleet maltillisen toiveikkaita.
Hallinnon leikkausten varjopuolet
Samaan aikaan kun verotusta ja palveluita viilataan, hallitus on päättänyt tiukoista leikkauksista valtionhallintoon.. Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta varoittaa tästä tiestä.. Hänen mukaansa lainsäädännön valmistelun ja tilastotoiminnan heikentäminen on vaarallista, sillä se voi heikentää yhteiskunnan kykyä tehdä tietoon perustuvia päätöksiä tulevaisuudessa.
Maliranta huomauttaa, että irtisanomiset julkiselta sektorilta eivät automaattisesti paranna talouden tilaa, jos työmarkkinoiden yleinen tilanne on haastava.. Irtisanottujen siirtyminen yksityiselle puolelle ei tapahdu tyhjiössä, ja osaamisen katoaminen hallinnosta voi aiheuttaa pitkän aikavälin vahinkoja.. Päätöksentekoprosessissa tulisi siksi punnita tarkemmin säästöjen välittömiä hyötyjä suhteessa niiden yhteiskunnallisiin kuluun.
Mikäli hallitus jatkaa säästölinjallaan, on todennäköistä, että keskustelu julkisten palveluiden tasosta ja hallinnon tehokkuudesta kiihtyy entisestään.. Kyse ei ole vain euroista, vaan siitä, millaisia rakenteellisia muutoksia suomalainen yhteiskunta sietää ilman, että peruspalveluiden toimivuus tai hallinnon laatu kärsivät peruuttamattomasti.